Matkaan järjestäydy!

Meidän perheessä aina suunnitellaan kaikki. Ex-tempore ei kuulu vanhempien sanavarastoon. Ei, vaikka kuinka yritän pakkaa hämmentää... Mutsi on täydellinen kontrollifriikki. Ja koska Iskä tietää tämän, yrittää se parhaansa mukaan vähentää Äipän stressiä. Niin, ja kiitos siitä, oma elonikin on huomattavasti mukavampaa rennomman kaitsijan kanssa. Tämäkin matka on siis huolella suunniteltu.

Lennot varattiin kesällä. Lokakuun lopulla olis lähtö, jei! Lopulta paikaksi valikoitui Florida, koska Kriteerit pitää täyttyä. Kriteeri 1: suora lento ei Atlantin taakse onnistu muuta kuin New Yorkiin. Ja koska Iskä haluaa lämpimään, niin tämä ei käynyt. Krireeri 2: vaihto Europpassa sentään saatiin järjestymään. Hermoheikko Äiti ei kestä Jenkkilän passintarkastujonossa odottelun tuomaa jännitystä (siis ehtiäkö jatkolennolle vain ei), joten saimme lennot Lontoon kautta Miamiin. Hirveen väännön jälkeen Iskä suostui vielä puljaamaan niin, et mulle saatiin vauvakori koneeseen. Vaikka tuskin mä maltan siinä kölliä kun ehkä max 30 min., mut voihan noi yrittää, heh.

Kyseessähän on siis meikälikan ensimmäinen matka, oli aika hankkia myös ensimmäinen passi. Ja passikuva:

Sekä minä että Mutsi ollaan kun mistäkin laitoksesta karanneita, hihi. No, kuuluu asiaan.

Ja sitten se itse passi, se käytiin anoon poliisilaitokselta. Oltiin koko kööri siellä, sillä porukat totes, että helpompaa niin: Munhan olis joka tapauksessa pitänyt olla mukana, ja toisen vanhemman asiaa toimittamassa. Ja jos toinen vanhempi ei olis tullut mukaan, olisi siltä tarvittu lupalappu. Oli siis helpointa mennä sinne kaikki. Vanhemmat hoiti viralliset asiat ja mä keskityin keimaileen jokaiselle vastaantulijalle, myös sille virkailijalle. Hän oli kiva!

Näitä tylsiä virallisia juttuja on toooooooosi paljon, kuten ESTA, ja lentoyhtiösäädöt. Onneks mun ei tarvi niistä ressata, vaan voin keskittyä oleelliseen:

Ja ei muuta kun pakkaamaan. "Huoh" sanoo Äiti!